CSDDD:n (Directive on Corporate Sustainability Due Diligence) alaiset julkiset hankinnat: Uudet standardit ostajille ja toimittajille

Johdanto

EU edistää voimakkaasti vastuullisuustavoitteitaan, ja uudet asetukset, kuten direktiivi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta eli Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD), tuovat mukanaan säännöksiä, joilla yritykset asetetaan vastuuseen ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksistaan. 

Heinäkuussa 2024 voimaan tuleva CSDD-direktiivi muuttaa yritysmaailman lisäksi myös julkisia hankintoja. Uuden lainsäädännön myötä EU:ssa otetaan käyttöön yhdenmukaiset due diligence -velvoitteet, joiden avulla minimoidaan ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset koko arvoketjussa.

Vaikka kyseessä on tiukka asetus, CSDD-direktiivi myös mahdollistaa merkittäviä etuja. 

Näitä ovat muun muassa selkeämmät oikeudelliset puitteet, tehostettu riskinhallinta ja erityisesti julkisissa hankinnoissa parantunut luotettavuus - avoimuus ja vastuullisuus ovat usein hankinnoissa ratkaisevan tärkeitä. 

83 prosenttia johtajista ja sijoittajista uskoo, että ESG-toimet (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) lisäävät osakkeenomistajien arvoa viiden vuoden sisällä, joten CSDD-direktiivissä ei ole kyse vain lain noudattamisesta.

CSDDD:n ja sen merkityksen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää EU-yrityksille, sillä kestävyysstrategia kasvattaa tehokkaasti yrityksen pitkän aikavälin arvoa.

Tässä artikkelissa:

•  CSDD-direktiivin tausta: EU:n ympäristötavoitteet
•  Mikä on CSDD-direktiivi?
•  Viisi CSDD-direktiivin vaatimusta julkisille ostajille ja toimittajille
•  Varmista CSDD-direktiivin vaatimustenmukaisuus Mercellin avulla
•  CSDD-direktiivin ulkopuolella: osaaminen uusista säädöksistä

CSDD-direktiivin taustaa: EU:n ympäristötavoitteet

Euroopan vihreä sopimus (julkaistu joulukuussa 2019) on osa EU:n strategiaa, jolla pyritään siirtymään kohti kestävämpää taloutta. 

Sopimukseen sisältyy mm:

• Merkittävien ilmastotoimien toteuttaminen: EU:n asettama tavoite on nollata kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä, ja saavuttaa 55 prosentin vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä.
• Kiertotalouden luominen: Siirtyminen lineaarisesta "käytä ja hävitä" -mallista uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. 
• Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen: Suunnitelmissa on istuttaa kolme miljardia puuta ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
  

Tavoitteiden saavuttamiseksi EU on ottanut käyttöön muun muassa CSDD-direktiivin, josta kerromme seuraavassa kappaleessa lisää.

Mikä on CSDDD eli CSDD-direktiivi? 

Heinäkuussa 2024 voimaan tuleva yritysten kestävään kehitykseen liittyvää huolellisuusvelvoitetta koskeva direktiivi CSDDD yhdenmukaistaa due diligence -velvoitteet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Direktiivillä varmistetaan, että yritykset käsittelevät toiminnassaan ja toimitusketjuissaan ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

Vaikka kyseessä on tiukka asetus, CSDD-direktiivi tuo yrityksille useita etuja: oikeudellista selkeyttä, parempaa riskinhallintaa, luotettavuutta ja kilpailukykyä sekä mahdollisuuden houkutella ympäristötietoisempia sijoittajia. 

CSDD-direktiivin noudattaminen julkisissa hankinnoissa

CSDDD:n myötä julkisilla ostajilla on vastuu varmistaa, että toimittajat noudattavat tiukkoja kestävän kehityksen standardeja. Direktiivi edellyttää, että julkiset hankinnat tehdään yrityksiltä, jotka täyttävät tarkat due diligence -vaatimukset. Näin vaatimustenmukaisuudesta tulee kriittinen tekijä jo sopimusvaiheessa.

Toimittajien, erityisesti suurten yritysten, joilla on yli 1000 työntekijää tai yli 450 miljoonan euron liikevaihto, on yhdenmukaistettava toimintatapojaan haitallisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 

Velvoitteet koskevat myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joilla on merkittävä liikevaihto EU:ssa, sekä franchising- ja lisenssiyrityksiä, joiden rojaltit EU:n alueelta ovat yli 22,5 miljoonaa euroa ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa.

Myös pienemmät, suoraan kohderyhmään kuulumattomat yritykset, joutuvat noudattamaan uusia velvoitteita, kun suuremmat yritykset vaativat kumppaneiltaan laajempia vastuullisuustoimia. Vahva yhteistyö toimittajien kanssa ja sitoutuminen kestäviin toimintatapoihin ovat nousseet kriittisiksi tekijöiksi julkisissa hankintasopimuksissa sekä tehokkaan due diligence -tarkastuksen ja riskinhallinnan varmistamisessa.

 

Viisi CSDDD-vaatimusta julkisille ostajille ja toimittajille

Mitä asetus tarkoittaa EU-yrityksille käytännössä?

1. Kestävän kehityksen tarkastelu ja toimittajien arviointi: CSDDD:n mukaan julkisten ostajien tehtävänä on arvioida toimittajat huolellisesti, että ne noudattavat tiukkoja vastuullisuus- ja due diligence -vaatimuksia. Ostajien on myös arvioitava, miten toimittajat hallitsevat mahdollisia ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä koko toimitusketjussaan. Toimittajien on löydettävä käytäntöjä, joilla riskit voidaan tehokkaasti tunnistaa, käsitellä ja ehkäistä. Due diligence -tarkastuksen sisällyttäminen liiketoiminnan kaikkiin osa-alueisiin tuotekehityksestä markkinointiin, hallintoon ja toimitusketjun hallintaan on avainasemassa. Lisäksi toimet on syytä sovittaa yhteen laajempien yritysstrategioiden ja -käytäntöjen kanssa.
2. Avainriskien priorisointi: Keskity ensin kaikkein kriittisimpiin riskeihin. Arvioi toimenpiteidesi tehokkuutta 12 kuukauden välein riskiperusteisen lähestymistavan avulla (keskity ensin suurimpiin haavoittuvuuksiin/uhkiin) ja päivitä due diligence -velvoitteita tarpeen mukaan.
3. Sidosryhmien osallistaminen toimintatapojen kehittämiseen: Sidosryhmien, erityisesti toimittajien, aktiivinen sitouttaminen on ratkaisevan tärkeää. Julkisten ostajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa vastuullisuustoimien edistämiseksi. Erityisesti pienemmät yritykset tarvitsevat lisätukea kestävien toimintatapojen käyttöönotossa.
4. Riskien lieventäminen ja vaikuttavuusstrategia: Julkisten ostajien on varmistettava, että kaikki hankintapäätökset perustuvat kattavaan tietoon mahdollisista ympäristö- ja sosiaalisista riskeistä. Toimittajien kannattaa puolestaan seurata ja hallinnoida riskejä aktiivisesti toiminnassaan. Jos haittoja ilmenee, toimittajat ovat velvollisia korjaamaan tilanteen. Julkisten ostajien on varmistuttava, että niiden hankintakäytännöt eivät edistä kielteisiä vaikutuksia. 
5. Seuraa ja raportoi avoimesti: Seuraa edistymistäsi säännöllisesti ja varmista avoimuus tarkastelemalla ja julkaisemalla vuosiraportteja. Näin yhdenmukaistat raportointisi muiden säädösten, kuten CSRD:n, kanssa ja varmistat, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät saavat riittävästi tietoa.

 

Miltä täytäntöönpanon aikataulu näyttää? 

• 2024: CSDD-direktiivi hyväksyttiin, ja se tuli voimaan 29. heinäkuuta 2024.
• 2026: EU:n jäsenvaltioiden on sisällytettävä CSDD-direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä.
• 2027: Sovelletaan yrityksiin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa; myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden EU:sta tuleva liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa.
• 2028: Yritykset, joilla on yli 3 000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 900 miljoonaa euroa; myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joiden EU:sta tuleva liikevaihto on yli 900 miljoonaa euroa.
• 2029: Täydellinen vaatimustenmukaisuus vaaditaan yrityksiltä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on 450 miljoonaa euroa.

Varmista CSDDD-yhteensopivuus Mercellin avulla

Tiukkojen CSDDD-standardien täyttämiseksi vastuullisuustoimet on sisällytettävä hankintojen jokaiseen osa-alueeseen. Asettamalla selkeät tavoitteet, sitouttamalla oikeat toimittajat ja varmistamalla läpinäkyvyys, EU-yritysten on mahdollista pienentää ympäristöjalanjälkeään merkittävästi. 

Mercellin tarjoamien työkalujen hyödyntäminen tekee prosessista sujuvampaa ja tehokkaampaa:

• Hankintojen suunnittelu: Aloita sovittamalla tavoitteet yhteen ympäristötavoitteiden kanssa. Mercell varmistaa, että vastuullisuusteemat on sisällytetty kaikkiin suunnittelutoimiin, jolloin organisaatiosi ympäristösitoumukset pysyvät keskiössä.
• Hankinnat ja tarjouskilpailut: Sisällytä vastuullisuuskriteerit helposti hankintaprosessiisi. Mercellin alustan avulla voit kehottaa toimittajia täyttämään keskeiset ESG-standardit (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) ja varmistaa, että jokaisessa tarjouksessa kestävän kehityksen teemat ovat etusijalla.
• Sopimuksen elinkaaren hallinta: Seuraa ja arvioi toimittajien suorituskykyä suhteessa vastuullisuustavoitteisiisi. Mercellin työkalut auttavat varmistamaan vaatimustenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden, jolloin voit mitata todellisia vaikutuksia - olipa kyse sitten päästövähennyksistä tai paremmasta jätehuollosta.
• Toimittajasuhteiden hallinta: Rakenna vahvempia ja kestävämpiä kumppanuuksia. Arvioi toimittajia ympäristösuorituskyvyn perusteella, ja tee yhteistyötä selkeiden vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
• Helppo ja tehokas raportointi: Seuraa sertifiointeja, esivalintoja ja vastuullisuuskriteerejä vaivattomasti. Mercellin raportointityökaluilla saat läpinäkyvää ja arvokasta tietoa, joka auttaa tarkentamaan hankintastrategioitasi.

Mercellin avulla vastuullisista hankinnoista tulee paitsi saavutettavia myös tehokkaita – ja jokainen toimenpide johtaa kohti vihreämpää tulevaisuutta.

 

CSDDD on vasta alkua: Yhä useammat säädökset vaativat huomiota

CSDD-direktiivin lisäksi ostajien ja toimittajien on noudatettava myös CSRD:n ja EU:n taksonomian kaltaisia säännöksiä, jotka vaativat entistä läpinäkyvämpiä ja vahvempia vastuullistoimia ja vastuuta haitallisten ympäristövaikutusten minimoimisesta. 

Digitaalisten alustojen hyödyntämisestä tulee ratkaisevan tärkeää: Mercellin kaltaiset integroidut työkalut yksinkertaistavat vaatimustenmukaisuusprosessia.